Kisavuoden lähestyessä päätöstä oli taas aika perinteiselle, peräti 34:ttä kertaa järjestetylle kansainväliselle kilpailulle – Finlandia Openille. SPTL:n järjestämä ja ETTU-pisteitä tarjoava turnaus järjestettiin Kisakallion urheiluopistossa lähellä Lohjaa 4. – 7.12.2025. Turun Pyrkivä oli turnauksessa läsnä tuomaritoiminnassa, sillä seuramme jäseniä oli paikalla jopa kahdeksan: Olli Julin, Marcin Dabrowski, Jasper Haapala, Väinö Saarela, Mergim Kelmendi, Marko Haikkola, Raimo Erkkilä ja Gabriel Anton. Tämä oli Jasperille, Marcinille ja Mergimille toinen vuosi putkeen! Olli Julinille kyseessä oli 10. kerta. Kaikki toimivat tuomareina vähintään kaksi päivää, ja eniten oli tarvetta juurikin pe-la -välille. Olli Julin oli seuran ainoana kansainvälisenä tuomarina myös viimeisen päivän, jolloin pelattiin sijoituksista 1-8.
Kyseessä on yksi harvoista Suomessa vuosittain järjestettävistä kansainvälisen tason kisoista, ja eittämättä niistä tärkein. Jo viime vuonna pelaajamäärä sekä osallistuvien maiden määrä oli kasvanut, ja mukana oli 158 pelaajaa 27:stä lajiliitosta. Tänä vuonna pelaajia oli yli 160 pelaajaa 27:stä lajiliitosta ja Suomen jälkeen eniten osallistujia oli Ruotsista, Virosta, Tanskasta ja Norjasta. Nykyään jaossa on vain ETTU -pisteitä, jotka ovat siis voimassa vain Euroopan pöytätennisjärjestön ylläpitämissä ranking-listoilla. Tosin kisan historiassa on ollut merkittäviä pelaajia, ja voittajina on ollut mestareita kuten Liu Guoliang (Kiina, 1993), Jan-Ove Waldner (Ruotsi, 1995) ja Mattias Falck (Ruotsi, 2010). Viime vuosien perusteella tosin Finlandia Open on taas saamassa suosiota pelaajien ja valmentajien silmissä.
Turnaus aloitettiin perinteisesti torstaina U21 -kisalla, jossa sekä pojissa että tytöissä kaikki aloittivat kolmen pelaajan lohkoista, joiden voittajat etenivät pudotuspeleihin. Vain finaalit pelattiin pe-iltana. Tyttöjen U21 -luokassa voittajaksi kruunattiin liettualainen Lukrecija Juchnaite ja toiseksi tuli ukrainalainen Daria Kovalova. Poikien U21 -luokassa nähtiin selkeä 3-0 -voitto, kun Slovakian Damian Floro kukisti Tsekin Jakub Makaran. Molemmissa U21 -luokissa voittaja sai 250 € ja finalisti 150 €. Tytöistä paras suomalainen oli Aleksandra Titievskaja (puolivälierät) ja pojista Lassi Lehtola (R16). Miesten ja naisten kaksinpelit alkoivat perjantaina, ja pelijärjestelmänä oli ”Progressive Knockout”, joka tarkoittaa sitä, häviön jälkeen pelit jatkuvat siihen asti kunnes viimeinen ottelu ratkaisee lopullisen sijoituksen, mahdollistaen jokaiselle vähintään kuusi peliä. Osallistujista suurin osa oli nuoria, sillä noin 90 % pelaajista kisasivat U21 -luokassa. Naisten kaksinpelikisassa 3. sijalle tuli Belgian Julie Wan Hauwaert, 2. sijalle Tanskan Maja Hansen ja mestaruuden vei Luxemburgin Vivian Schultz. Parhaimpana suomalaisena oli 19. sijalle päässyt Marina Donner 60:stä pelaajasta. Miehissä oli odotettavissa suomalaista menestystä, sillä kisaan osallistuivat Suomen rankingin parhaat: Benedek Oláh, Alex Naumi ja Aleksi Räsänen. Finlandia Open oli pisteen päässä suomalaisesta finaalista, kun Naumilla oli semifinaalissaan kaksi ottelupalloa tanskalaista Dominykas Samuolisia vastaan, mutta lopulta Naumi hävisi viidennessä erässä. Naumi sijoittui 3. sijalle, Samuolis 2. sijalle ja Suomen juhlat käynnisti Benedek Oláh kolmannella Finlandia Openin voitollaan. Pääsarjassa palkintorahat olivat seuraavat: 3. sija – 300 €, 2. sija – 600 €, 1. sija – 1000 €.
Koko turnauksessa jaettiin palkintorahoja 7000 €. Miesten kaksinpeleissä oli selkeästi enemmän osallistujia (104) kuin naisissa (60).
Koko turnausta varten paikalle saapui yli 40 tuomaria, joista suurin osa oli kolme päivää. SPTL maksoi 30 € päiväpalkkiona sekä tarjosi ilmaiseksi ruokailut aamiaisesta illalliseen sekä majoitukset, ja kaikki oli hallista noin 200 metrin päässä! Kansainvälisille tuomareille (jotka ovat päässeet ITTF:n 2. tason tuomarikokeen läpi) päiväpalkkio oli 40 €. Ke-iltana järjestettiin ylituomarin toimesta kaikille tuomareille ”umpire briefing”, joka pidetään aina kisan ensimmäistä päivää edeltävänä iltana. Sen tarkoituksena on, että ylituomari käy läpi kaikki keskeiset tiedot kisasta kuten mitkä luokat pelataan, mikä pelijärjestelmä on käytössä, miten reagoidaan huonosti käyttäytyviin pelaajiin, puututaan syöttöön jne. Jokaisena päivänä aikataulut olivat erilaiset, mutta pääasiassa torstaista lauantaihin pelattiin käytännössä klo 9 alkaen ja vielä klo 20 asti. Kisan järjestäjän vastuulla on aina edeltävänä päivänä laatia ja jakaa tuomareille lista työvuoroista. Jokaisella tuomarilla oli numero, ja numerot laitettiin aikatauluun, jossa oli kierrosten aika ja pelipöytä. Ylituomarin pöydän vieressä on aina pöytä, josta ottelukirjat, pallot ja kortit haetaan. Arviolta jokaiselle oli määrätty 6-8, riippuen oliko kansallinen vai kansainvälinen tuomari. Yhdelle ottelukierrokselle oli määrätty joko 30 tai 40 minuuttia. Tuomarit tekivät vaihdellen työvuoroja: ottelu – yhden kierroksen tauko – ottelu TAI kaksi ottelua – kahden kierroksen tauko – kaksi ottelua. Ajoissa oleminen onkin ison turnauksen sujuvuutta varten kriittinen osa, sillä yksittäisten otteluiden venyminen voi hidastaa seuraavalla kierroksella monta ottelua, sekä pelaajia että tuomareita. Suosituksena onkin, että tuomarit saapuvat pelikentälle jo 5 minuuttia ennen ottelun alkua (mikäli pöytä on vapaana), ja aloittavat otteluun valmistautumisen tarkistamalla verkon jännityksen sekä korkeuden, puhdistamalla pöydänpinnan ja ottamalla pelaajat vastaan. Näin lyöntilämmittelykin suoritettuna ottelu voi monestikin alkaa esim. tasan klo 10 eikä klo 10.05.
Paikalla oli siis kansainvälisiä tuomareita, kansallisia tuomareita (jotka ovat suorittaneet sääntöjä koskevan peruskurssin sekä lyhyen testin) ja käytännössä ”ei-kansallisia tuomareita” (vaikka termiä ei varsinaisesti ole olemassa), joilla siis ei ole mitään koulutusta eivätkä he ole näyttäneet siis sääntöjen ja eri ottelutilanteiden hallintaa ja tuomarina toimimista testissä. Suomesta tuomarit tässä turnauksessa olivat juurikin kansallisia tai kurssin käymättä olevia tuomareita. Vapailla kierroksilla otteluita tulee katsottua pelin laadun mutta myös tuomaroinnin laadun kannalta ja tiettyjä asioita huomaa helposti. Ensimmäinen niistä on varmasti aitojen ylittäminen pelikentälle mentäessä tai sieltä poistuessa, joka on esiintymisen kannalta iso virhe. Se on pelaajana täysin normaalia ja tottakai helppoa, mutta ei kuulu tuomarille. Jotkut joutuivat tekemään arvonnan menemällä pöydän päätyyn pallon kanssa niin kuin omissa peleissä saattaisi tehdä, koska heillä ei ollut kolikkoa. Onneksi ensimmäisen päivän jälkeen tämäkin korjaantui.
Mailojen tarkistuksessa onneksi järjestäjät olivat hankkineet virallisen, muovisen mitan, jota myös käytettiin verkon korkeuden tarkistamiseen. Silti monet kokemattomat tuomarit eivät tarkistaneet edes kumin paksuuttaa vaan monilla oli tapana vain mailan saatuaan katsoa molempia puolia. Tämän lisäksi niinkin yksinkertainen mutta tärkeä asia kuin pelaajan mailan vastaanottaminen on asia, jota monen kuuluu harjoitella, sillä ohjeista huolimatta usein näki, kuinka yhdellä kädellä otettiin kahvasta ja toisella kumista kiinni. Syy tälle on luultavasti se, että tuomari pelkää pudottavansa mailan. Helpointa on tehdä tavaksi pyytää pelaajaa antamaan maila siten, että kahva on täysin vapaa ja pelaaja mahdollisesti pitää kumistaan kiinni. Verkon tarkistus valitettavasti unohtui myös moneltam ja joskus se tehtiin vasta arvonnan jälkeen. Tavoitteena olisi, että tuomarin tullessa kentälle yleensä pelaajia aiemmin hän tarkistaa heti verkon ja myös puhdistaa pöydän pinnan, jonka jälkeen tehdään mailojen tarkistus, arvonta ja lämmittely.
Tuomaroinnista saattaa monesti kansallisissa kisoissa olla kuva vain ”numeroiden kääntämisestä”. Sitä se on tottakai pisteiden ilmoittamiseksi ja vain siinä tapauksessa, että ei tule let-syöttöjä, ei tule palloa pelialueelle, ei pidä puuttua yhtään syöttöjen laillisuuteen tai ei tule aikalisää. Jopa numeroiden kääntämisessä oli joillakin tuomareilla tapana ottelun ollessa esim. 2-0 erissä ja selkeä 10-5 -tilanteessa olla laittamatta 11. pistettä pelaajan voitettua pisteen, erän ja ottelun. Se on kuin antaisi virallisesti johdossa olevan pelaajan voittaa piste ilmaiseksi vain, koska hän on jo ottelupallossa kiinni. Valitettavasti tämä ei ole harvinainen ilmiö etenkään kansallisissa kisoissa, mutta ylituomareiden ja muiden pelaajien pitäisi puuttua tähän. Myös pelaajan otettua aikalisä valitettavan monelta jäi jopa valkoinen kortti asettamatta kyseisen pelaajan pöytäpuoliskolta. Tosiasiassa tuomarin kuuluisi myös seistä samalla puolella ja oman tuomaripöydän vieressä, jotta kauempaakin yleisölle näkyy, että ottelu on tauolla aikalisän takia. Nämä ovat vain muutamia monista tärkeistä tavoista, joita tuomarin kuuluisi seurata ottelun hyvää ”esittämistä” varten. Osakseen voin myös ymmärtää, etteivät kaikki tuomarit tunne tiettyjä ”tapoja”, joiden mukaan ottelua kuuluisi hallita, sillä valitettavasti umpire briefing oli etenkin kansallisia tuomareita varten puutteellinen. Silti yksi asia, jossa mielestäni eniten näkemäni perusteella suomalaiset tarvitsevat kehittää tuomarointiaan on syöttöön puuttuminen sekä huonon käyttäytymisen rangaitseminen. Menemättä syöttösääntöen yksityiskohtiin ja kaikkiin eri tilanteisiin, joissa pelaajat huusivat, heittivät mailoja ja löivät pöytää, on seurotasolla etenkin puhuttava paljon enemmän säännöistä. Elegantisti otteluiden esittäminen on ehkä monelle olematon asia, mutta ainakin näiden kahden tekijän hallitsemisessa ja siihen puuttumisessa nähdään parhaiten kansainvälisen ja vähän kokeneiden tuomarien valtava ero.
Ollo Julin ollut kansainvälinen tuomari lokakuusta 2024 sekä juuri 2025 joulukuussa hänelle annettiin SPTL:n pronssinen arvomerkki kansainvälisestä tuomaritoiminnastani. Olen päässyt todistamaan monenlaisia huippuotteluita, erikoisia tilanteita ja kokenut huikeaa tunnelmaa eri kisoissa. Viimeisen vuoden aikana olen pyrkinyt monelle kertomaan tuomaroinnista, mutta valitettavasti monesti olen huomannut, kuinka paljon tuomaroinnin arvoa ja merkitystä vähätellään esimerkiksi siitä syystä, että se ei ole kiinnostavaa. Joskus kuulee jopa, etteivät tuomarit ole tärkeitä. Ensinnäkin lähtökohtana on, että kansainvälisiä kilpailuja sekä useimpia korkeimman tasoisia kansallisia kilpailuja ei kirjaimellisesti voida järjestää ilman erikseen palkattuja tuomareita. Suomessa Mestaruussarjaakin pelataan käytännössä lohkovaiheen loppuun asti joukkueiden pelaajat tuomareina, mutta huhtikuisin sijoja 1-4 varten järjestettävään lopputurnaukseen hankitaan erikseen tuomarit. Ollessani syyskuussa 13 -vuotiaiden EM-kisoissa Kostassa, Ruotsissa tutustuin tanskalaiseen tuomariin joka kertoi Tanskan korkeimman liigan tuomaroinnista. Hän kertoi, että yksittäistä kahden joukkueen kohtaamista varten palkattiin aina kaksi tuomaria, ja palkkion ollessa reilusti yli 50€ oli tuomareiden mahdollista saada myös matkakorvauksia. Ehkä juurikin meillä Suomessa monilla ei ole tuomaroinnista hyvin vakuuttavaa kuvaa, koska moni ei ole itse pelannut eikä edes katsonut ottelua, jossa on täysin turnauksesta ulkopuolinen tuomari. Tähän ei siis lasketa tavallista henkilökohtaista kisaa, jossa järjestävä seura hankkii omista riveistään tavallisen pelaajan tuomaroimaan. Monesti se voi olla henkilö, joka on pelannut juuri samassa turnauksessa sekä jopa jompaakumpaa pelaajaa vastaan. Asetelma muuttuukin täysin, kun tuomarin ja pelaajien välillä ei ole erityisiä suhteita, jotka voisivat vaikuttaa päätöksiin.
Toisena merkittävänä myönteisenä asiana pitäisi nähdä itse menestyvien pelaajien ja korkeatasoisten otteluiden näkeminen käytännössä parhaasta mahdollisesta näkökulmasta, jonka avulla voi ymmärtää paljonkin eri lyöntien suorittamisesta ja pelaajien lyöntivalinnoista. Tämän vuoden Finlandia Openissa pystyi näkemään eri eurooppalaisten maiden parhaimpiin kuuluvia pelaajia. Ruotsalaisista voimme mainita esim. Noa Dahlströmin, joka on Ruotsin rankingissa sijalla 10 (s. 2009), Adam Wallin sijalla 17 (s. 2009) ja Tabbaks Obada sijalla 18 (s. 2007) – joku näistä nuorista lupauksista saattavat muutaman vuoden päästä nousta Truls Möregårdin rinnalle! Itse olen päässyt samaa pelaajaa eli Adam Wallinia tuomaroimaan jo vuodesta 2024 nyt kolmessa eri kisassa, ja samalla sitä oppii tuntemaan pelaajan parhaimmat lyönnit ja heikot kohdat sekä seuraamaan kehitystä. Kyseessähän oli ETTU -turnaus, ja Euroopan rankingiakin katsoessa oli paikalla useampi varteenotettava pelaaja. Miehistä on mainittava Norjan Khai Lam (74.), Itävallan Maciej Kolodziejczyk (83.) ja Luxembrugin Mael Van Dessel (89.). Naisista voidaan nostaa esille Luxembrugin Enisa Sadikovic (63.), Alankomaiden Tanja Helle (98.) ja Norjan Christine Kalvatn (110.). Uskon, että myös tiettyjä pelaajia tuomaroimalla lähietäisyydeltä useamman kerran ja jopa eri turnauksissa auttaa huomattavasti henkilökohtaisessa kehityksessä, sekä pelaajan että valmentajan/tulevan ohjaajan näkökulmasta. Kansainvälisissä turnauksissa tuomarina oleminen altistaa isolle määrälle arvokasta ja konkreettista tietoa liittyen mm. fysiikkavalmennukseen, toimimiseen joukkueena sekä otteluihin valmistautumiseen eri pelaajien kanssa. Tuomaroiminen myös kehittää pakostakin englannin kieltä, kun otteluiden lisäksi sitä pyrkii käyttämään keskustellessa muista maista tulevien tuomareiden kanssa. Mitä enemmän turnauksia kiertää pääsee myös näkemään kaupunkeja ja kansainvälisiä turnauksia tehdessä tottakai pääsee matkustamaan, ja yleensä matkankin jälkeen on mahdollista jäädä plussalle rahojen suhteen.
Otteluiden päätyttyä oli mahdollista vielä viettää iltaa esim. harjoittelemalla hallilla, jota me TuPyläiset teimmekin! Perjantaina tuomareille ja kisajärjestäjille oli myös yhteinen sauna, ja kaikkina päivinä salikin oli ilmaiseksi käytössä. Turun Pyrkivä kiittää SPTL:ää työmahdollisuudesta, paikalla oli mahtava tunnelma. Tuomareina työskennelleet TuPyläiset tuovat kaikki mukanaan lisää motivaatiota omaan pelaamiseen, uusia ideoita pelin kehittämiseen sekä etenkin ymmärrystä tarkkaavaisesta tuomaroinnista. Katse suuntautuu nyt vielä enemmän teihin – TuPy:n jäseniin. Tänä vuonna meitä oli 8, ja olimme selvästi edustetuin seura Suomesta tuomarien osalta. Toivottavasti ensi vuonna meitä on yli 10, ja paljon uusia kasvoja. Finlandia Openiin ja muihin kansainvälisiin kisoihin osallistuminen tuomarina on asia, joka ei ainoastaan rikastuta yksilöä vaan myös seuraa – mitä enemmän seuralaisia hyödyntää tällaisia tilaisuuksia. Ammattimaisella tuomaroinnilla on antaa paljon meille jokaiselle, oli sitten kilpapelaaja, harrastelija tai vain seurannut tähän asti oman lapsensa pelaamista seurassamme. SPTL järjestää yleensä kerran vuodessa etänä tuomareille peruskoulutuksen, jonka kautta saada riittävä osaaminen tuomaroida otteluita kansainvälisissä kisoissa ja käyttää englannin kieltä. Suomessa on vuosittain Finlandia Openin lisäksi Finlandia Junior Open sekä Finlandia Para Open, joihin SPTL palkkaa tuomareita. Kansallisista kisoista etenkin Henkilökohtainen SM, Veteraanien SM ja GP-kisat ovat kisoja, joita kannattaa tuomarina harkita. TuPy:n tähtikisoihin 31.1 – 1.2.2025 myös otetaan mielellään tuomareita apuun!
Mikäli kiinnostuit tuomaroinnista ja haluaisit saada lisää tietoja, voit olla yhteydessä:
Olli Julin, 0458499363, olli.julin17@gmail.com
Hyvää joulua ja menestyksekästä uuttavuotta 2026 kaikille !
